5.1. kotimatkalla

Tätä nakuttelua tulee harrastettua lentokoneesta. Thai airlinesin meininki on oman vähän matkustamisen perusteella asteen laadukkaampaa kuin esimerkiksi Lufthansan omalla koneella. Jälkimmäinen on lentoyhtiö jolta ostin tämänkin matkan, mutta ensimmäisen koneella tässä kuitenkin mennään. Jalkatilaa tuntuisi olevan hiukan enemmän. Laitteet ja paikat ovat siistimpiä. Tarjoilu ystävällisempää ja säntillisempää. Viihdeboksin leffavalikoimassa on paljon enemmän tavaraa kuin oli tulomatkalla Lufthansalla. Sillä pystyy jopa pelaamaan pelejä, jotka ovat kyllä tosi kökköjä.

Tuli pelattua varman päälle lentokentälle tulossa kun tulin samalla taksilla Joosepin kanssa, jonka kone lähti neljä tuntia aikaisemmin. Tarkoitti että jouduin odottamaan kuusi tuntia koneen lähtöä. Jälkikäteen helppo sanoa että turhan suuren marginaalin jätti. Bangkokin lentokentästä ei kyllä ole pahaa sanottavaa. Kaikki toimi sujuvasti ja nopeasti, ja jumalauta sillä paikalla on kokoa ja näköä. Siisti ja moderni, ja fiksunoloisesti suunniteltu. Samaapa ei voi sanoa esimerkiksi Manilan lentokentästä.

En nyt muista kuinka paljon tuli säästettyä sillä ettei ottanut suoria lentoja Helsinkiin, mutta sanotaan että jos se oli alle kolmesataa, niin tässä vaiheessa tuntuu aika mitättömältä säästöltä. Sen verta döllöä tää lentokonematkustaminen on ja yhteensä tässä kuluu varmaan jotain 15 tuntia ekstraa, kun otetaan mukaan toi turhan suuri varoaika. Jos edes saisi lennon aikana sähköä läppäriin, ja olisi nettiyhteys tarjolla, niin sitten voisi tehdä enemmän hyödyllisiäkin asioita ja olisi vähemmän tuskallista. Lufthansalla sanottiin että kohta pitäisi tulla muillekin kuin businessluokalle wifi, mutta ei ole ainakaan tällä(kään) lennolla. Lisäksi kun ei ole Finnairin lentoa niin ei ole edelleenkään niitä subtitlejä leffoissa, ja tässä metelissä menee liikaa koko ajan ohi jotta leffojen katsominen mitenkään nautittavaa olisi. Ja jos nyt suoraan puhutaan, niin vaikka valikoima nyt on suht iso, ei siellä juuri hyvää silti ole, miinus sellaisia joita on jo nähnyt. Vastaaville matkoille ei optimoida enää ipadia veke, perkele. 

Matka on siis kuitenkin takana. Oliko hyvä matka? Oli se. Meni loppujen lopuksi aika hujahtamalla, vaikka välillä tuntu että turhan pitkä siitä suunniteltiin. Lopun Thaimaan ja Pattayan visiitti oli mitä oli, ja koitettiin Joosepin kanssa säätääkin jos sen olisi saanut skipattua. Mutta typerän hankalaksi, kautta mahdottomaksi, on tehty lentojen muuttaminen sen jälkeen kun matka on jo alotettu. Lentoyhtiöiden nettisivut ovat edelleen nykypäivänäkin epäselviä, ja kun kysyy sähköpostilla, ei suostuta sitäkautta vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiin, ja kun koittaa soittaa, ei kukaan vastaa puhelimeen. Sinänsä, asiakkaan näkökulmasta, jos koneessa yhtiöllä on aikaisemmalla lennolla tilaa, sehän olisi vaan hyvää asiakaspalvelua ja sitä kautta businesta mahdollistaa vaihto sellaiseen. Eipä tuo vaatisi mitään muuta kuin muutamat lisäsivut nettiin.

Pattiksen kävelykatu, jossa suurin osa tissibaareista sijaitsee.

Pattaya oli siis turha, juuri sitä mitä on yleisesti tiedossa, tissibaarihelvetti, jota on kuulemma Ernon mukaan siistitty viime näkemän rankalla kädellä. Käveltiin suhteellisen paljon töllistelemässä paikkaa, etsimässä safkapaikkoja, ja loppuaika rötvättiin hotellin uima-altaalla. Hotelli oli ainakin reissun paras, mutta myös kallein. Suoli toipui uuden vuoden ripuloinnista onneksi myös siihen kuntoon että lopulta sai testattua ihan kunnolla paikan vessaa. Hyvin sekin toimi.

Onpas tässä macbookissa kyllä muuten paska akku. Pidän näytön kirkkauden minimissä, ei ole muuta päällä kuin tämä ohjelma jolla kirjoitan, bluetooth ja wifi on pois, ja muutenkin energiansäästömoodissa. Silti tässä lyhyessä ajassa akku on mennyt 100 prossasta 88:een. Tällä ei katota edes lyhyttä leffaa. No, onhan tuo akku lienee jotain kolme tai neljä vuotta vanha, mutta silti.

Matkan pääasia, eli sukeltaminen, oli kakkinensa ihan antoisaa, ja luulen että sitä tuli tehtyä siinä määrin tarpeeksi ettei tartte ihan heti vastaavalle reissulle lähteä. Helposti pärjää vuoden sukeltelematta. Sukellusmäärä jäi 25:een. Kakkinensa sukelluksia on nyt 79, eli tällä reissulla tuli tehtyä eniten mitä yhden matkan aikana on tehnyt. Progressio oli että ekat sukellukset olivat parhaita, joista taso sitten laski, ja vikat dyykit oli suhteellisen huonoja. Erno teki lienee 30-32 sukellusta, ja Jooseppi ehkäpä 20-22. Pikavisiitille voi dyykkauksen takia lähteä tai sivutuotteena toki voi sukeltaa, mutta luulen että seuraavan aktiivilomaretken aihe on jotain muuta kun kyseinen hommailu. 

Harmillisen vähälle jäi kyllä muu tekeminen sukelluksen lisäksi. Ja tuli syötyä liiankin hyvin. Matkalla on näin perinteisesti kyllä käynyt, että vaikka kulutusta ei juuri ole, niin silti helmpompaa on syödä hyvin ja liikaa kuin järkevästi ja sopivasti. Johtuu yleensä siitä että seura haluaa syödä, ja syöminen on hyvä viitekehys mennä paikoissa ja tutustua ympäristöön. Edelleenkään en varsinaisesti tykkää itämaisesta tai aasialaisesta ruoasta. Helposti liian epäterveellistä. Tai tulista. En näe pointtia totuttautua tuliseen ruokaan, ja monissa ruoissa syöminen on myös turhan vaivalloista. Eipä ole mussa kulinaristin vikaa.

Mitä tuli opittua matkalta?

Pitää miettiä tarkemmin matkan luonne ja eri tilanteet läpi kun valitsee tavaroita mitä ottaa messiin. Nyt turhaan optimoi tavaramäärää minimiin vaikka laukuissa olisi ollut tilaa. Ei kuitenkaan joutunut paljoa kantamaan rinkkaansa tai reppua, niin muutama lisäkilo ei olisi haitannut. Edelleen, myös se mitä ottaa mukaan on paree olla laadukasta, varsinkin jos sitä käyttää paljon. Lähinnä mieleen nyt tulee reppu, kun otin hyvän normireppuni sijasta kasaan sullottavan haltin minirepun.

Matkan aikana lisäksi pikkujuttuja arjessa ei pitäisi unohtaa. Selkäjumppaa tein ehkä kolmanneksena päivistä, loppuakohden harvemmin. Jos selkä ei olis ollu paskana matkan alla, en varmaan olis tehnyt yhtään. Ei näin. Matkan aikana myös hygieniassa ja syömisessä pitäis pidättäytyä siinä miten on asiat kelannut ja mikä itelle toimii, huolimatta siitä että se ehkä muutamia minuutteja ylimäärästä aiheuttaa aina ravintolassa tms.

Aina pitäis kysyä ympäröiviltä ihmisiltä missä ikinä kulkeekaan asioista, ja alottaa keskusteluja. Pääsee paljon vähemmällä, ei tuu otettua niin paljon harha-askelia, ja muutenkin kuulee mielenkiintoisia juttuja ja tutustuu tyyppeihin. Liian helposti menee moodiin jossa on vaan tuubissa ja jää siten konnektoitumatta ympäröivään maailmaan. Silloin ei siistitkään paikat vaikuta niin siisteiltä.