Wednesday, December 21, 2011

20.12. vika päivä malapascualla

Aamulla ylös viideltä haisukellukselle, ja kyllä kannatti. Näkyi pikaisesti yksi devil ray, joka on siis mantasta paljon pienempi versio. Mutta haita näkyi monta, yhden kerran kaksi kerralla, ja sukelluksen loppupuolella yksi vekkuli keikkui edessä viitisen minuuttia, aina kiertäen lähemmäksi ja lähemmäksi. Lopulta se oli valehtelematta parin metrin päässä. Siistiä. Illalla baarissa jotkut paikalliset tytöt kertoivat että nelisen vuotta sitten tresherhai oli purrut jotain sukeltajaa joka oli kuollut vammoihinsa. Tämä oli ilmeisemmin johtunut siitä että tyyppi oli ollut haavoilla ja siten houkutellut haita. Tapahtuuhan tuollaista varmasti "koko ajan" ympäri maailmaa kun sunnuntaisukeltajia on niin tuhottomasti, mutta pistää silti vähän perspektiiviin juttua. Länkkärinä kun sitä on helppo päästellä ympäri maailmaa pumpulissa fygen voimin, ilman että vältsisti kuitenkaan hiffaa ympäröivän maailman "todellisuutta" tai vaarallisuutta.


Gato Island, valkotäplähaiden hengauspaikka.
Muuten haisukelluksista, varsinkin loppua kohden, jäi vähän kaksijakoinen maku. Siellä kun oli aina paljon porukkaa, ja oltiin kuin karsinassa, paikallaan odottaen joskos kohille sattuu mönkiäisiä. Ei kovin seikkailuinomaista tai yksilöllistä. Joosepilla oli hiukan eri meininki kun suoritti aowd- ja nitrox-kursseja ja oli siten kaksistaan skottilaisen diveinstruktorin kanssa, joka vei tätä koko ajan eri mestoihin kun ei viittinyt olla ryhmässä.

Aamun dyykin lisäksi tuli käytyä matkan toisella päiväretkellä Gato-saarelle, jossa oli kaksi sukellusta. Ne olivat ihan hauskoja, eka varsinkin, jossa näky merikäärme, tursaita, sekä iso kasa valkotäplähaita. Varsinkin ryhmä jota käytiin pällistää kolossa oli huikea. Pääsi ihan lähelle, ja siellä hait viettivät siestaa. Maasto saaren ympärillä oli muutenkin hauskaa ja poukkoilevaa, värikästä, tosin kuin tähän mennessä on ollut. Kaiken kaikkiaan näkyvyys toistaiseksi on ollut heikompi mitä oletti. Alle kakskytmetriä, kun Egyptissä ja Thaimaassa aikoinaan reissuilla on ollut kolkytkin metriä.

Retken toinen sukellus oli hiukan ikävä kyllä kun tauolla oli safkatarjoiluna pullainen leipä, jossa oli hiukan kanaa ja juustoa. Pisti närästää limuineen veden alla. Parempi vaan olis mennä, niinkuin muussakin liikunnassa, tyhjällä vatsalla. Se oli kans nastaa suklauksilla kun Joosepin ja Agnuksen asiasta huomautellessa tuli vähennettyä painoa runsaasti, lopulta sitä piti 10 paunaa eli noin viisi kiloa. Vähän vaan joutu pitää bcd:ssä ilmaa. Helpottaa kyllä liikkumista, kun ei tartte pelata ilman kanssa juuri ollenkaan, ja on valmiiksi oikea noste. Liikkuminen tasaisempaa, ja tietty selällekin parempi kun ei ylimäärästä painoa.

Koska seuraavana päivänä ei tulisi enää sukelluksia, pistettin hiukan juoden sen kunniaksi. Tuli kyllä aika vähästä sen verta humalaan, että ihmetytti. Ei kännissä ollut, mutta tuli fiilis ettei haluakaan olla moisessa kuumuudessa ja ympäristössä, varsinkin kun seuraavana päivänä pitää matkustaa. Tilattiin Ginginissä pieni pullo, 375ml rommia, ja ite vetäsin vielä pina coladan, seuraavassa baarissa vielä muutaman drinksun. Paikallisella kielellä rommi oli 65 prossasta, joka kuulemma kääntyy oikeasti 32 prossaseks. Kuitenkin pullo makso alle euron, vähemmän kuin kokis. Siinä mielesä huono että samalla syödessä safkat eivät maistu yhtä hyviltä kun dokailee, mutta ihan hyvä se oli Joosepin aowd/nitroc-statusta juhlistaa.

Safkan jälkeen baarissa saatiin kyllä koko konkkaronkka paskimmat drinksut ikinä. Pina coladakin maistui happamelle ja sitruunalle. Paikall sattunut Agnus meni meidän puolesta urputtamaan juomista ja sai Ernolle uudet. Me muut ei lammasmaisesti viittitty kuitenkaan valittaa. Mut moises ilmastonalas juominen vetää kyllä vedon ihan pois. Varsinkin kun on aktiviteettia pohjalla. Vedin päivällä sentään jumpan, joka kun aurnko paistoi sai hien virtaamaan ihan täysillä. Himassahan pelkästään se ei saa aikaan yhtään hikipisaraa.

Ite meni jo yhentoistaaikaan nukkumaan kun muut jätkät jäi vielä resortin baariin juttelemaan ja juomaan. Ihan tyytyväinen on tähän ratkaisuun, eipä tullu yhtään hedaria toisin kuin muille.

3 comments:

  1. Toi on muuten totta, ei paljoa tee mieli syödä eikä juoda mitään hiilihapollista sukellusreissuilla. Tulee varsin ikävähkö olo..

    ReplyDelete
  2. Siellä on varmaan rommeissa sama meininki kuin Jenkeissä, että 80 proof on 40 %.

    Siistiä meininkiä muuten! Onko kameralle pussia, että voisit veden alla ottaa kuvia? Jos ei vielä ole, niin kannattaa ostaa. Ei maksa paljoa.

    ReplyDelete
  3. Jeba, tsekkailin hämääntyneenä googlesta että mikä meininki ton oudon merkinnän kanssa, en itse vähän matkanneena ollu tietoinen moisesta. Halpaa on dokaaminen täällä kyl jos kaupasta (tai paikallisista) ostelee.

    Kaveril on kunnon kamerakotelo ja ottelee kuvia. En oo saanu kopsittua siltä vielä kuvia niin en oo voinu postaa. Katotaan onnistuuko ennen matkan loppua ... mul on kyl itel kamera joka on waterproof 10m asti, mutten oo ottanut vielä dyykeille. Ne kun ei oo niin matalalle (paitsi tän päivän valashaidyykki).

    ReplyDelete