Saavuttiin eilen päivän matkustamisen jälkeen otsakkeen paikkaan. Aamulla viideltä ylös, tunti taksilla, toinen lautalla, kolme tuntia toisella taksilla, pari tuntia lentokentällä, pari tuntia koneessa, kolme tuntia taksissa, tunti veneessä. Ja sitten pimeydessä bilettävällä biitsille täynnä amerikkalaisia, brittejä, saksalaisia, pääsäntöisesti, päissänsä, pubeja ja tissibaareja ja kännisiä kovaäänisiä ihmisiä, lähinnä päälle neljäkybäsiä, vanhempiakin. Kaupustelijoita ja valoja, paikalliset kapinoivat nuoret paukuttelemassa papaatteja vaarallisen lähellä. Ahtaita kujia, pahoja hajuja, paljon väistettäviä ihmisiä. Tulipa fiilis että saavuttiin jonnekin eteläeuroopan lomahelvettiin. Vaikka lopun venematka antoi odottaa että tultaisiiin rauhaisaan, pelkästään sukeltajille varattuun paratiisiin. Katsotaan mihin hommat menee. Ainakin resorttihuone on huonoin tähän mennessä, tunkkaisen hajuinen ja ahdas betonikoppi jossa huonosti toimiva vessa ja ankea sisustus.
 |
| Sata metriä resortin huoneesta ja "hehkeä paratiisiranta". Jäk. |
Aamu ihmeteltiin paikan diving shoppeja. Koitettiin kattoa että mikä olisi hyvä hinta/laatu - suhteeltaan. Oltiin ensinksi ottamassa varsin fiiniä vaihtaria, millä oli hienot tilat, mutta kun vähän heiluttiin todettiin että moisesta olisi tullut liian teollinen ja vanha fiilis, asiakaskunta kun oli nimenomaan varoissaan olevaa vanhempaa, ryhmäkoot suuria, ja muutenkin homma "liian turvallisen tuntuista". Sitten otettiinkin hollantilaisen heebon pitämästä puljusta yksi dyykki. Ryhmässä oli vain meijän bosse. Varusteet oli kyllä hinnan mukaiset, itelle ei löytynyt tarpeeksi isoja kenkiä, räpylät oli paskat, bcd liian iso ja muutenkin omituinen, ja venekin vähän vain sinnepäin. Mutta 900 pesoa per dyyki varusteineen ei ole paha.
Sukellus vaan oli huono. Näkyvyys retken kehnoin, noin viitisen metriä, kolme kiloa ekstrapainoa oli liian vähän ja puolen tankin jälkeen joutu potkimaan pysyäkseen pinnan alla. Pitää lisätä takas neljään. Lisäksi jossain välissä imailin huomaamatta meduusan tai vastaavaa tauhkaa käteeni jota nytkin polttelee ihan tarpeeksi. Viinietikka siihen päälle ei juuri tuntunut auttavan, mutta ties kuinka ikävä tunne ilman sitä olisikaan. Sukelluksella oli myös koko ajan suht voimakasta virtausta, mikä näitten ongelmien päälle ei tuntunut hauskalta, vaikka muuten olis ollukin ihan kliffa. Erno ja Jooseppi nimenomaan tykkäsivät dyykistä tuon takia. Jätimme päivän sukellukset kuitenkin tuohon yhteen, kun näkyvyyden pitäisi päivä päivältä parantua. Viime päivien sateet ovat tämän vuoristoisen seudun, jossa on paljon jokia, huuhtoneet paljon mutaa ja roskaa jokiin, jotka sitten taas ovat rannikon dyykkisaitit saattaneet huonon näkyvyyden valtaan.
Loppupäivä meni ottaessa rennosti, lukiessa, jubaillessa ja baareissa kierrellessä. Suunniteltiin miten käytettäisiin aika täällä ollessamme. Konsensus oli että pitäis käydä kattomassa paikallista luontoakin, vesiputoksia tahi vastaava, jotta paikkojen tsiigailu ei rajoittuisi pelkästään vedenalaisiin ja stadeihin. Katsotaan onnistuuko.
No comments:
Post a Comment